Maailmantalous jatkaa pandemian jälkeistä elpymistä, mutta alueellisten erojen kanssa. Euroalueen talouskasvu on hidastunut kuluvan vuoden loppua kohden toimitusketjuongelmien ja korkean inflaation vaimentaessa näkymiä. Työllisyys on kuitenkin kehittynyt hyvin ja toimitusketjuongelmien väistyessä aikanaan, talouskasvun pitäisi vauhdittua. Yhdysvaltojen talous on kohdannut samat globaalit ongelmat kuin euroalue. Erona euroalueeseen on ollut erityisesti pandemian aikainen voimakas tuki kuluttajille ja kevyt rahapolitiikka, jotka ovat vauhdittaneet talouskasvua. Vauhtiin päässeen kasvun pitäisi jatkua myös ensi vuoden puolella.

Tavaroiden ja palvelusten tuotannolla on ollut vaikeuksia pysyä vahvan kysynnän perässä, mikä on johtanut korkeisiin inflaatiolukuihin. Talouskasvusta huolimatta odotettavissa olevat muutokset keskuspankkien kevyessä rahapolitiikassa ovat kasvattaneet markkinoiden epävarmuutta.

Marraskuu oli osakemarkkinoille huono kuukausi hyvästä aloituksesta huolimatta. Lähes kaikki osakemarkkinat päätyivät negatiiviseen tuottoon. Osakemarkkinoita ovat syksyn aikana rasittaneet korkeat inflaatioluvut ja kasvaneet virustartunnat, eikä markkinatunnelma ole aina ollut paras mahdollinen. Epävarmuustekijöistä huolimatta keskuspankkien maltillinen viestintä rahapolitiikasta oli rauhoittanut markkinoita. Tähän tuli muutos, kun uutisointi kuukauden lopulla uudesta tarttuvammasta virusvariantista sai markkinat laskuun. Markkinoilla pelättiin, että uusi variantti voisi jälleen vähentää taloudellista aktiviteettia, vaikeuttaa työvoiman saantia ja pitkittää toimitusketjuongelmia. Nykytiedon valossa näin ei kuitenkaan olisi tapahtumassa variantin toistaiseksi osoittauduttua pelättyä miedommaksi.

Markkinapeloista ja kurssiheilahteluista huolimatta yritysten hyvä kolmas vuosineljännes on saa-massa jatkoa vuoden viimeisestä neljänneksestä edelleen vahvan kulutuskysynnän tukemana. Erityisesti Yhdysvalloissa kuluttajilla on paljon rahaa käytettävissään pandemian aikaisten runsaiden tukien seurauksena. Näkymät ovat suhteellisen hyvät, vaikka markkinat kamppailevat edelleen korkeiden inflaatiolukujen, toimitusketjuongelmien ja kohonneiden energiahintojen kanssa. Yhdys-valloissa ongelmana on lisäksi työvoiman saatavuus ja kaikkien muiden kustannuspaineiden lisäksi palkkapaineet.

Markkinakorkojen suunta vaihtui kahden inflaatiolukujen vauhdittaman nousukuukauden jälkeen marraskuussa laskuksi. Saksan 10 vuoden lainan korkotaso oli noussut runsaassa kahdessa kuukaudessa marraskuun alkuun tultaessa 0,4 %-yksikköä tasolle -0,10 %. Loka-marraskuun vaihteeseen ajoittuneet Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien kokoukset ja kokouksista saatu viestintä rauhoitti markkinat ja vaimensi voimakkaimpia odotuksia keskuspankkien ohjauskorkojen noston aikaistamisesta. Kuukauden lopulla uutinen uudesta tarttuvammasta virusvariantista sai sijoitusrahan hakeutumaan turvallisiksi koettuihin valtionlainoihin, mikä laski näiden korkotasoja entisestään. Edes euroalueen mittaushistoriansa korkein inflaatioluku kuukauden lopulla näkynyt koroissa. Valtionlainasijoitukset tuottivat kuukauden aikana vastoin kaikkia odotuksia peräti 1,7 %.

Oman lisänsä sijoitusmarkkinoille toi marras-joulukuun vaihteessa Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Powell, joka pyörsi aikaisemmat puheensa inflaation väliaikaisuudesta ja oli kevyen rahapolitiikan nopeamman alasajon kannalla. Powellin puheet ja uutiset uudesta virusvariantista saivat riskilliset sijoitusluokat laskuun. Korkomarkkinoilla tämä näkyi yrityslainoille maksettavien tuottolisien nousuna ja riskillisimmissä korkoluokissa negatiivisina tuottoina.

Keskuspankkien rahapolitiikka todennäköisesti muuttuu kohonneiden inflaatiolukujen seurauksena ensi vuoden aikana. Yhdysvaltojen ja euroalueen tilannetta ei kuitenkaan voi täysin verrata keskenään. Yhdysvalloissa pandemian aikainen tuki kuluttajille on johtanut vahvaan kulutuskysyntään, jonka seurauksena yritykset ovat pystyneet siirtämään osan kohonneista kustannuksistaan kuluttajien maksettavaksi. Maan keskuspankki joutuu nyt reagoimaan tähän pidempiaikaiseksi osoittautuneeseen inflaatiokehitykseen. Euroalueella tämä kehitys on ollut maltillisempaa ja kohonneiden inflaatiolukujen odotetaan laskevan pidemmällä aikavälillä. EKP:llä ei ole pakottavaa tarvetta nopeuttaa rahapolitiikkansa normalisoimista. Yhdysvaltojen korkomarkkinoiden muutoksilla on kuitenkin vaikutus sijoitusmarkkinoiden tunnelmaan.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi lopullisten tietojen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 2,2 % edellisestä neljänneksestä (Q2 2,1 %) kotitalouksien kasvaneen kulutuksen tukemana. Vuodentakaiseen verrattuna nousua oli 3,9 %. Syksyn aikana kasvaneet tartuntaluvut, pitkittyneet toimitusketjuongelmat ja uuden virusvariantin mukana kasvanut epävarmuus vaimentavat talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Epävarmuudesta huolimatta euroalueen työllisyys on kehittynyt positiivisesti.

Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi pysyi marraskuussa lähes muuttumattomana lokakuusta (marraskuu 58,4, lokakuu 58,3). Indeksin pieni nousu kertoo sektorin kasvun jatkumisesta, jota kuitenkin toimitusketjuongelmat edelleen rajoittavat.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi odotettua enemmän ja oli marraskuussa 55,9 (lokakuu 54,6). Sektorin kasvu on toistaiseksi jatkunut hyvällä tasolla. Negatiivisella puolella on laskeneet odotukset, johon deltavariantin leviäminen euroalueella on vaikuttanut merkittävästi. Marraskuun loppua kohden joidenkin euroalueen valtioiden käyttöönottamat rajoitteet todennäköisesti painavat indeksiä alemmalle tasolle joulukuussa.

Palvelusektorilla on suuri paino yhdistetyssä ostopäällikköindeksissä, joten sektorin kasvu näkyi yhdistetyn ostopäällikköindeksin nousussa marraskuussa tasolle 55,4 (lokakuu 54,2). Vastaavasti palvelusektorin hieman heikommat loppuvuoden näkymät heijastuvat myös yhdistetyssä indeksissä.

Euroalueen inflaatio nousi alustavien tietojen mukaan marraskuussa mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle (marraskuu 4,9 %, lokakuu 4,1 %). Korkeaa lukemaa osattiin odottaa, mutta toteutunut taso oli kaikkia odotuksiakin korkeampi. Inflaatiota nostivat kallistunut energian hinta ja osin tekniset tekijät, kun vuodentakaiseen vertailukohtaan osuu mm. Saksan arvonlisäveron alennus. Pohjainflaatio nousi lokakuusta 0,5 %-yksikköä ja oli vuositasolla 2,6 %. Uuden omikronvariantin vaikutusta inflaatioon on vaikea vielä ennustaa. Parhaimmassakin tapauksessa markkinoilla odotetaan nykyisen korkean inflaatiotason kestävän aikaisemmin odotettua pidempään.

Euroalueen työttömyysaste jatkoi hienoista laskuansa lokakuussa (lokakuu 7,3 %, syyskuu 7,4 %). Työllisyystilanne on herkkä virustartuntojen leviämiselle. Lisäksi vasta havaittu uusi virusvariantti voi heikentää työllisyysnäkymiä jatkossa, jos se osoittautuu nykyistä vallitsevaa deltavarianttia tarttuvammaksi ja vaikeammaksi virukseksi. Ilman uusia tartuntoja ja virusvariantteja työttömyyden odotetaan edelleen laskevan ensi vuoden aikana.

Euroopan keskuspankin neuvosto ei kokoustanut marraskuussa. Lokakuun kokouksesta julkaistu muistio ei tuonut markkinoille mitään uutta tietoa. Neuvosto pitää korkeita inflaatiolukuja väliaikaisina ja inflaatio tasoittuisi ensi vuoden aikana. Pankki jatkaa pandemian aikaisen PEPP -ohjelman alla tehtäviä kuukausittaisia arvopaperiostoja maltillisella tasolla. Ohjelma on alustavasti suunniteltu päättyvän vuoden 2022 maaliskuussa. Tähän ja aikaisempaan APP -ohjelmaan keskuspankki ottaa kantaa joulukuun kokouksessaan. Pankki päivittää joulukuussa myös talousennusteensa.

Marraskuussa nähtiin euroalueella ennätyskorkeat inflaatiotasot. Keskuspankin pääjohtaja Lagarde on joutunutkin puolustamaan neuvoston näkemystä korkeiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 16.12.2021.

Talous on ollut kasvussa huolimatta syksyn aikana nousuun kääntyneistä tartunnoista. Kulutuskysyntä on ollut hyvällä tasolla kohonneesta inflaatiosta huolimatta. Tämä on parantanut sekä palvelu- että teollisuussektorin näkymiä. Vuoden viimeiseltä neljännekseltä odotetaankin vahvaa kasvulukua. Työllisyystilanteen parantuminen ja pidempikestoiseksi osoittautunut inflaatio ovat nopeuttamassa keskuspankin kevyen rahapolitiikan lopettamista.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) nousi hieman marraskuussa edellisestä kuukaudesta (marraskuu 61,1, lokakuu 60,8) tuotannon, tilausten ja työllisyyden kasvaessa. Toimitusketjuongelmat ovat joiltain osin hieman vähentyneet, mutta ne rajoittavat edelleen sektorin kasvua.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (ISM) ylitti markkinoiden ennusteet ja nousi uuteen korkeimpaan tasoonsa marraskuussa (marraskuu 69,1, lokakuu 66,7). Indeksin nousu kertoo sektorin parantuneesta aktiviteetista sektorin kaikkien osa-alueiden ilmoittaessa kasvusta. Kuten lokakuussa, toimitusketjuongelmat ovat kasvun rajoitteena ja nostavat kustannuksia. Virustartunnoilla ei näyttäisi olevan sektoriin niin suurta vaikutusta kuin aikaisemmin. Uusi omikronvariantti on vielä kysymysmerkki.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys marraskuussa oli odotuksia pienempi. Uudet työpaikat lisääntyivät vain 210 000, kun markkinoiden odotus oli 550 000 uutta työpaikkaa. Edellistä lokakuun lukua tarkistettiin ylöspäin 546 000 (531 000). Pienestä uusien työpaikkojen lisäyksestä huolimatta työllisyyden kehitystä voidaan pitää hyvänä. Palvelusektorilla työpaikkojen lisäys oli 175 000.

Marraskuun työttömyysaste laski merkittävästi (marraskuu 4,2 %, lokakuu 4,6 %). Tämä siitä huolimatta, että työvoiman osallistumisaste nousi lokakuusta (marraskuu 61,8 %, lokakuu 61,6 %). Keskituntiansioiden nousu pysyi muuttumattomana lokakuusta, mutta oli edelleen korkea (4,8 %).

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Powell yllätti markkinat joulukuun alussa senaatissa pitämässään puheessa vain kuukausi pankin marraskuun kokouksen jälkeen. Kokouksessa keskuspankin neuvosto Powellin johdolla oli ilmoittanut odotetusti aloittavansa pankin kuukausittaisten arvopaperiostojensa vähentämisen. Tässä yhteydessä neuvosto painotti samalla näkemystä korkeiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Nyt näkemystänsä muuttaneen Powellin mukaan keskuspankin neuvoston pitäisi harkita kevyen rahapolitiikan nopeampaa alasajoa. Inflaatio ei hänen mielestään enää ollut väliaikaista.

Powellin mielenmuutos ja viesti markkinoille tarkoittaa todennäköisesti kuukausittaisten arvopaperiostojen nopeampaa alasajoa. Jos marraskuussa ilmoitettua vähennystahtia nopeutetaan, niin ostot loppuisivat mahdollisesti kesäkuun sijasta jo maaliskuussa. Tämä mahdollistaisi keskuspankin ohjauskoron noston jo vuoden toisella neljänneksellä. Pankki on aikaisemmin ilmoittanut nostavansa ohjauskorkoa vasta kun kuukausittaiset arvopaperiostot on lopetettu. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 15.12.2021.

Marraskuu alkoi pirteästi kurssinousulla, mutta päätyi negatiivisiin tunnelmiin omikron-koronamuunnoksen aiheutettua kasvavia huolia talouskasvun suhteen. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI World All Country -indeksi laski marraskuun aikana -1,5 % paikallisissa valuutoissa mitattuna. Päämarkkinoista Yhdysvallat laski vain -0,7 %. Euroopassa kurssilasku oli -2,4 %. Markkinasentimentti on viime viikkoina vaihdellut pitkälti koronatietojen mukaisesti. Välillä oletus nykyisten koronarokotteiden tuomasta suojasta omikron-muunnoksen aiheuttamia vakavia tauteja vastaa nostaa kursseja. Toisinaan omikron-muunnoksen leviäminen uusiin maihin aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta ja kurssilaskua.

Vuoden kolmannen vuosineljänneksen tulosraportointikausi oli vahva. Loppukysyntä on edelleen kautta linjan hyvää, mutta liiketoimintaa rasittivat enenevässä määrin kustannuspaineet, jotka johtuivat kallistuneista tuotantohyödykehinnoista, logistiikkahaasteista ja kasvavasta palkkapaineesta. Myös komponenttiongelmat haittaavat edelleen liiketoimintaa. Yritykset uskovat kysynnän jatkuvan nykyisellä tasolla vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana. Edellä mainitut kustannus- ja tuotanto-ongelmat jatkuvat alkuvuonna 2022 todennäköisesti koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan.

Inflaatiopaineet jatkuvat kovina. Kovista kustannuspaineista johtuen yritykset pyrkivät nostamaan lopputuotteiden hintoja pitääkseen marginaalit hyvällä tasolla. Kohonneesta inflaatiosta johtuen markkinakorot ovat nousussa, ja keskustelu keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan pienentämisestä jatkuu ja voimistuu. Erityisesti Yhdysvalloissa suuntaus rahapolitiikan normalisoitumiseen on vahva. Löysä rahapolitiikka on ollut yksi keskeisimmistä markkina-ajureista viime vuosina. Muutokset sijoittajien odotuksissa määrittävät markkinoiden suunnan lyhyellä aikavälillä. Lähestymme ajankohtaa, jolloin muutoksen vauhti on hidastumassa niin yritysten tuloskasvussa kuin keskuspankkien elvytysohjelmissa. Markkinat näyttävät ottavan rauhallisesti uutiset elvytyksen lopettamisesta. Myös omikron-koronamuunnoksen leviämiseen suhtaudutaan ainakin toistaiseksi varsin levollisesti. Osakkeet ovat pienessä ylipainossa.

Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja

Koronahuolet ottivat taas pääosan marraskuussa, kun Etelä-Afrikasta todettiin uusi virusmuunnos. Uusi virusmuunnos ja sen mukana tuomat huolet rokotusten tehosta ja suojasta nostivat pelkokertoimia ja volatiliteetti nousi voimakkaasti kuukauden lopussa. Monet maat nostivat rajoituksia ja samaan aikaan inflaatiovauhti edelleen kiihtyy.

Korkomarkkinoilla pitkät korot laskivat selvästi. Kuukauden aikana Saksan valtion 5 vuoden lainan korko laski 20 korkopistettä -0,60 % tasolle ja 10 vuotinen laski 24 korkopistettä -0,37 % tasolle. Laskun taustalla oli koronapandemian paheneminen ja EKP:n keskuspankkiirien vastaisku rahapolitiikan kiristämisodotuksia vastaan. Parhaiten tuotti näin ollen valtiolainasijoitukset marraskuussa (+1,74 %).

Inflaatio on jatkanut nousuaan niin euroalueella kuin muuallakin ja varsinkin Yhdysvalloissa, mutta silti pitkät korot liikkuivat täysin päinvastaiseen suuntaan. Yhdysvaltain Fed totesi marras- ja joulukuun vaihteessa, että inflaatiokeskustelussa lienee aika luopua käsitteestä ”väliaikainen” ja kyse saattaakin olla pidempiaikaisesta ilmiöstä. Näin ollen Fed kiristänee rahapolitiikkaa odotettua nopeammin ja ohjauskoronnostoja nähtäneen jo ensi vuoden syksyllä. Euroopan keskuspankilla (EKP) on myös edessään keskustelu inflaation luonteesta, mutta euroalueen inflaatiotilanne ei näytä yhtä vahvalta kuin Yhdysvalloissa, joten EKP:n rahapolitiikan kiristymiseen on vielä aikaa. Poikkeustoimien purku sen sijaan koittaa jo pian osto-ohjelmien alasajon myötä ensi vuoden aikana. Tämä määrittää euroalueen pitkien korkojen suunnan ylöspäin, etenkin kun huomioidaan tämänhetkinen erittäin matala taso.

Epävarmuus inflaation ympärillä sekä nousevat koronatartunnat ovat aiheuttaneet epävarmuutta myös yrityslainamarkkinoilla. Riskipreemiot ja markkinan hermostuneisuus ovat olleet nousussa ja samaan aikaan likviditeetti on kausiluonteisesti heikko. Näin ollen kuluvan vuoden viimeinen neljännes on ollut melko heikko yrityslainamarkkinoilla. Uskomme kuitenkin, että riskipreemiolla on varaa tiukentua tästä eteenpäin, kun koronatilanne tasoittuu ja inflaatiopaine mahdollisesti hellittää. Alhaisen riskin yrityslainat tuottivat lievästi positiivista tuottoa (+0,19), vaikka riskipreemiot hieman nousivatkin. Sen sijaan korkean riskin yrityslainojen tuotot painuivat miinukselle (-0,53 %). HY yrityslainojen riskipreemioiden reipas nousu painoi omaisuusluokan tuottoa miinukselle myönteisestä korkoliikkeestä huolimatta.

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Nostimme marraskuun sijoituskokouksessa sijoitussalkun osakepainon neutraalista lievään ylipainoon ja rahoitimme muutoksen rahamarkkinasta. Sijoitussalkun korkoriski on edelleen alipainossa, yrityslainojen ylipainotus on ennallaan ja luottoriskinäkemys on neutraali.

Markkinoiden yltä on marraskuun aikana poistunut lyhyen aikavälin epävarmuustekijöitä keskuspankkien selkeyttäessä rahapolitiikkaansa. Loppukysynnän uskotaan jatkuvan edelleen hyvänä. Vaikka selkeitä ajureita talous- ja tulosmomentumin parantumiselle ei ole näköpiirissä, on sijoittajien akuutimpien murheiden hälveneminen piristänyt marraskuun markkinaympäristöä tarpeeksi, jotta myös lyhyemmän aikavälin osakeylipaino on perusteltu.

Lisäksi myös kohonnut inflaatio tukee osakesijoituksia, koska yritykset ovat perinteisesti pystyneet inflatorisessa ympäristössä siirtämään kohonneita kustannuksia kohtuullisen hyvin tuotteidensa ja palvelujensa hintoihin.

Kohdistamme osakepainon lisäyksen Pohjois-Amerikkaan sekä Aasi-Tyynimeri-alueen kehittyviin talouksiin. Uskomme Yhdysvaltojen hyvän talouskasvun, parantuvan työmarkkinatilanteen ja vahvistuvan dollarin tukevan maan osakemarkkinoita.

Kaukoitä on puolestaan ollut kuluvana vuonna alisuorittaja pandemian, mutta myös Kiinan painamana. Viime aikoina on kuitenkin saatu varovaisen positiivisia merkkejä esimerkiksi sääntelyn helpottamisesta, joten alueen osakkeilla voi olla patoutunutta tuottopotentiaalia.

Korkoriskin pidämme edelleen alipainossa ja luottoriskin neutraalissa. Rahoitamme osakepainon lisäyksen rahamarkkinasta.

Näkemyksemme korkosijoituksista ei ole muuttunut. Nykyinen inflaatiokehitys kohdistaa nousupaineita pitkiin markkinakorkoihin, joten pidämme valtionlainasijoitukset alipainossa. Suosimme matalamman ja korkeamman luottoluokituksen yrityslainoja sekä kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainoja.

Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Marraskuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Marraskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Itämeri

”Säästöpankki Itämeri sijoittaa Pohjoismaisille (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) osakemarkkinoille. Pohjoismaat ovat suhteellisen nopeasti kasvava ja poliittisesti hyvin stabiili sijoitusympäristö. Suuri yhtiömäärä ja lukuisat erilaiset toimialat mahdollistavat rahaston varojen tehokkaan hajauttamisen ja sijoittamisen. Eri maiden ja toimialojen toisistaan poikkeavat syklit tasaavat rahaston riskitasoa. Vaikka rahaston valitut yhtiöt ovat listattu Pohjoismaissa, monen yrityksen liikevaihto tulee muilta esim. USA:n ja kehittyvien maiden markkinoilta ja ei näin ollen ole riippuvainen vain Pohjoismaiden tai Euroopan tilanteesta. Lisäksi Pohjoismaista löytyy useita erittäin nopeasti kehittyviä liiketoiminta-alueita, joihin on hyvä sijoittaa. Pohjoismaiset yhtiöt ovat yrityskulttuuriltaan luotettavia ja siten arvostettuja sijoituskohteita. Yleensä Pohjoismaisten yhtiöiden ESG-profiili on hyvin edistyksellinen."

Lue lisää.