Joulukuu päätti vuoden 2021 vaihtelevissa tunnelmissa. Maailmantalouden elpyminen jatkui vuoden aikana, mutta pandemian pitkittyminen, uudet virusmuunnokset ja tavaroiden ja tuotantopanoksien toimituksiin liittyvät ongelmat ovat pitäneet yllä markkinoiden epävarmuutta. Pandemian aikainen keskuspankkien ja valtioiden tuki talouksille on ollut taloudellisen elpymisen edellytys. Markkinoiden runsas likviditeetti yhdistettynä pandemian aiheuttamaan kysynnän ja tarjonnan väliseen epätasapainoon on kuitenkin nostanut inflaation korkealle tasolle. Sijoitusmarkkinoiden näkymät ovat aikaisempaa maltillisemmat, kun pidempiaikaiseksi osoittautunut inflaatio on saanut keskuspankit aloittamaan kevyen rahapolitiikkansa normalisoimisen.

Osakemarkkinoiden optimismi jatkui joulukuussa kaikkien markkinoiden tuottaessa positiivisesti eurooppalaisten osakemarkkinoiden johdolla. Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka ja koronaviruksen uuden muunnoksen voimakas leviäminen vuoden lopulla kasvattivat epävarmuutta, mutta eivät saaneet markkinoita kääntymään laskuun. Koko vuoden osalta lähes kaikki osakemarkkinat ovat tuottaneet erittäin hyvin kehittyvien maiden osakekurssien kehityksen jäädessä hieman vaatimattomammaksi.

Osakemarkkinoiden jatkon osalta näkymät ovat menneitä vuosia maltillisemmat. Maailmantalouden elpyminen ja sijoitusmarkkinoiden vielä toistaiseksi hyvä likviditeetti tukevat yritysten tuloskasvua ja antavat osakemarkkinoiden jatkolle hyvän pohjan. Markkinakorkojen viimeaikaisesta noususta huolimatta osakemarkkinat tarjoavat sijoittajille toistaiseksi suhteellisen hyvää tuottoa. Korkojen kääntyminen nousuun ei yleensä ole saanut osakekursseja laskuun. Vasta pidempiaikainen korkojen nousu on kääntänyt taloussyklin osakemarkkinoille epäedulliseksi.

Osakemarkkinoiden näkymille ovat riskinä pandemian ja sen mukana toimitusketjuongelmien pitkittyminen, geopoliittisen tilanteen huonontuminen ja keskuspankkien kevyen rahapolitiikan normalisoimisen epäonnistuminen. Kevyeen rahapolitiikkaan tottuneiden sijoitusmarkkinoiden ensimmäinen testi on edessä silloin, kun Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa ensimmäisen kerran ohjauskorkoansa.

Korkomarkkinoilla joulukuun puolivälistä alkaen kehittyneiden maiden pitkät markkinakorot ovat olleet nousussa. Joulukuun lopussa Saksan 10 vuoden lainan korkotaso oli noussut tasolle -0,18 %. Nousu on jatkunut myös tammikuun puolella palauttaen markkinakorot lokakuun lopusta alkaneelle korkojen laskua edeltävälle tasolle ja osin korkeammallekin.

Tuottomielessä joulukuu oli korkosijoittajalle peilikuva marraskuusta. Valtionlainat tuottivat joulukuussa markkinakorkojen nousun seurauksena -1,6 %. Korkojen noususta huolimatta yritysriski kävi sijoittajille kaupaksi matalan luottoluokan yrityslainojen tuottaessa +0,8 %. Myös kehittyvien maiden korkosijoitusten tuotot kääntyivät positiivisiksi. Koko vuoden osalta parhaiten tuottivat korkojen nousulle vähemmän alttiit matalan luottoluokan yrityslainat +3,5 % tuotollaan. Vuoden loppua kohden nousseet markkinakorot painoivat muiden korkosijoitusluokkien tuoton negatiiviseksi.

Pitkissä markkinakoroissa voi olla nousupaineita myös alkaneen vuoden alussa. Euroalueella inflaatioluvut ovat nousseet korkealle tasolle, eikä inflaation nopeasta kääntymisestä laskuun ole takeita. Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka on muuttumassa selkeästi kiristyvään suuntaan, mikä vähentää keskuspankin roolia markkinakorkojen nousua hillitsevänä tekijänä markkinoilla. Pankki on varautunut pandemian pitkittymiseen, mutta omikronvariantti on osoittautumassa lievempiä oireita aiheuttavaksi virukseksi, jolloin sen vuoksi asetetut rajoitteet ovat talouskasvua vähemmän hidastavia.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talouskasvu maltillistui vuoden 2021 loppua kohden. Melkein kuin toisintona vuodentakaisesta uudet, tällä kertaa omikronvariantin aiheuttamat, virustartunnat vaimentavat alkavan vuoden näkymiä. Joulukuun puolivälin jälkeen voimakkaasti kasvaneiden tartuntalukujen seurauksena euroalueen taloudet ovat ottaneet vaihtelevasti käyttöön uusia rajoituksia, jotka eivät vielä näy talousluvuissa. Omikron näyttää olevan taudinkuvaltaan aikaisempia viruksia lievempi, mutta herkempi tarttuminen rasittaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja näkyy talouskasvussa sairauspoissaolojen ja karanteenien kautta. Lisäksi kuluttajien omaehtoinen varovaisuuden lisääntyminen vähentää kulutuskysyntää ja laskee taloudellista aktiviteettia.

Kasvaneiden omikrontartuntojen vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti euroalueen ostopäällikköindekseissä, jotka joulukuun maltillisesta laskusta huolimatta ovat edelleen kasvun puolella. Euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi laski joulukuussa tasolle 53,3 (marraskuu 55,4). Indeksin mukaan talous kasvaa edelleen, mutta on menettänyt vauhtia vuoden loppua kohden. Lasku johtui pelkästään palvelusektorin laskusta, jonka ostopäällikköindeksi laski joulukuussa ja oli 53,1 (marraskuu 55,9). Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi laski myös hieman marraskuusta (joulukuu 58,0, marraskuu 58,4). Pienestä laskusta huolimatta uudet tilaukset ja tuotanto ovat pysyneet hyvällä tasolla. Teollisuutta hidastaneiden toimitusketjuongelmien odotetaan hellittävän alkaneen vuoden aikana.

Euroalueen inflaatio nousi hienoisesti uuteen ennätykseen joulukuussa vastoin markkinoiden odotuksia (joulukuu 5,0 %, marraskuu 4,9 %). Kokonaisinflaatiota nosti ruoan hinnan ja energiaerään kuulumattomien teollisuustuotteiden (NEIG) kallistuminen, kun taas palveluiden ja energian hinnat olivat hieman laskussa. Maakohtaisissa vuotuisissa inflaatioluvuissa oli eroja. Saksassa inflaatio laski, kun taas Espanjassa, Italiassa ja Hollannissa inflaatio nousi. Ydininflaatio, josta on poistettu energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hintakehitykset, pysyi muuttumattomana marraskuussa saavutetusta ennätyskorkeasta tasosta (2,6 %).

Jatkossa kokonaisinflaation odotetaan laskevan, kun ns. tekniset poistuvat taustalta. Tähän kuuluu mm. vuoden 2020 toisella neljänneksellä alkanut Saksan arvonlisäveron alennus, joka päättyi tammikuussa 2021. Myös inflaation laskemisessa käytetyn hintakorin painotuksiin vuoden 2022 alussa tehtävien muutosten odotetaan vaikuttavan inflaatioon laskevasti.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto ilmoitti joulukuun kokouksessaan pandemian aikaisen Hätäosto-ohjelman (PEPP) lopettamisesta aikataulun mukaisesti maaliskuussa 2022. Samalla neuvosto kuitenkin laajensi keskuspankin vaikutusmahdollisuuksia osto-ohjelman aikana ostettujen lainojen uudelleensijoittamisen osalta. Erääntyviä lainoja voitaisiin sijoittaa uudelleen vuoden 2024 loppuun asti. Hätäosto-ohjelma on ollut pankille joustava työväline ja tämän joustavuuden he ovat halunneet osin säilyttää. Joustavuus on ollut myös sijoittajien mieleen. Pankki voi myös aloittaa Hätäosto-ohjelman ostot tarvittaessa uudestaan, jos pandemia sitä edellyttäisi.

Välttyäkseen markkinalikviditeetin liian nopealta vähentymiseltä, keskuspankki kasvattaa väliaikaisesti vanhan arvopapereiden osto-ohjelman (APP) ostoja 40 miljardiin euroon vuoden toisella neljänneksellä, laskee ostot 30 miljardiin euroon kolmannella neljänneksellä ja sen jälkeen palataan nykyiseen 20 miljardin euron ostotahtiin, kunnes ohjauskorkoa nostetaan.

EKP on arvioinut, että ohjauskorko ei nousisi vielä ensi vuoden aikana. Tämän mukaan lyhyet markkinakorot pysyttelisivät nykyisillä matalilla tasoilla toistaiseksi. Pitkät markkinakorot voivat nousta talouden kasvaessa ja inflaation pysytellessä korkealla. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 03.02.2022

Yhdysvaltojen talous jatkoi kasvua joulukuussa. Kulutuskysyntä on jatkanut hyvällä tasolla, mikä on heijastunut positiivisesti palvelu- sekä teollisuussektoreihin. Talouden elpyessä myös työmarkkinatilanne on kiristynyt. Tämä on näkynyt kohonneena palkkatasona ja kasvattaa samalla nousupaineita jo valmiiksi korkeaan inflaatioon. Inflaatio on noussut tasolle, joka on nähty viimeksi 1980-luvulla. Joulukuulle odotetaan jo noin 7 % inflaatiotasoa (marraskuu 6,8 %). Työllisyystilanteen kiristyminen ja pitkittynyt korkea inflaatio nopeuttavat keskuspankin rahapolitiikan kiristystoimia. Vuodenvaihteessa voimakkaasti kasvaneet omikrontartunnat eivät vielä näy talousluvuissa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa keskuspankin aikatauluihin.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski joulukuussa edellisestä kuukaudesta (joulukuu 58,7, marraskuu 61,1) uusien tilausten ja tuotannon hieman laskiessa. Laskusta huolimatta teollisuudessa nähtiin pieniä merkkejä toimitusketjuongelmien helpottamisesta.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (ISM) laski joulukuussa voimakkaasti edellisestä kuukaudesta (joulukuu 62,0, marraskuu 69,1) pysyen kuitenkin vahvasti kasvun rajana pidetyn 50 indeksipisteen yläpuolella. Joulukuun lasku oli suurin sitten pandemian alun. Indeksin lasku selittyy todennäköisesti uudella omikron variantilla, jonka nopealla leviämisellä kuukauden aikana oli laskeva vaikutus sekä uusiin tilauksiin että sektorin yleiseen aktiviteettiin. Omikronista huolimatta suurin osa palvelusektorin toimialoista kasvoi joulukuun aikana. Kasvavat tartunnat voivat painaa indeksiä alemmalle tasolle tammikuussa.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys joulukuussa oli odotuksia pienempi. Uudet työpaikat lisääntyivät vain 199 000, kun markkinoiden odotus oli lähemmäs puoli miljoonaa uutta työpaikkaa. Pienestä uusien työpaikkojen lisäyksestä huolimatta työllisyyden kehitystä voidaan pitää hyvänä. Työttömyysaste jatkoi laskua joulukuussa (joulukuu 3,9 %, marraskuu 4,2 %) työvoiman osallistumisasteen pysyessä muuttumattomana marraskuusta (61,9 %). Keskituntiansioiden nousu hidastui hieman marraskuusta, mutta on edelleen vahvaa (4,7 %, v/v).

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea ilmoitti joulukuun kokouksensa jälkeen vauhdittavansa pankin kuukausittaisten arvopaperiostojen alasajoa. Pankki oli aikaisemmin kertonut vähentävänsä 120 miljardin dollarin kuukausittaisia ostojansa sekä marras- että joulukuussa 15 miljardilla dollarilla. Nyt uusi vähennysvauhti on 30 miljardia dollaria kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että ostot loppuvat nyt maaliskuussa. Keskuspankki voi sen jälkeen nostaa aikaisemman ilmoituksensa perusteella ohjauskorkoa, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Pankilla rahapolitiikassaan kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on kahden prosentin keskimääräinen inflaatiotaso aikajaksolla, jonka pituutta ei ole virallisesti määritelty, ja toinen tavoite on täystyöllisyys. Viimeaikaisten korkeiden inflaatiolukujen valossa inflaatiotavoitteen voidaan sanoa olevan hoidossa. Täystyöllisyyden saavuttaminen riippuu siitä, miten keskuspankki määrittää täystyöllisyyteen tarvittavan työllisyystason. Viime aikojen hyvän työllisyyskehitys kertoo työmarkkinatilanteen tiukentumisesta ja voi saada pankin nostamaan ohjauskorkoansa nopeallakin aikataululla.

Joulukuun kokouksessa enemmistö avomarkkinakomitean jäsenistä odottaa aikaisempaa nopeampaa ohjauskorkojen nostotahtia. Uuden näkemyksen mukaan korkoa nostettaisiin kolme kertaa sekä vuoden 2022 että 2023 aikana ja kaksi kertaa vuonna 2024. Näkemyksen muutos tiukempaan suuntaan on viesti markkinoille siitä, että keskuspankki on tarvittaessa valmis nopeastikin kiristämään rahapolitiikkaansa.

Tammikuun alussa komitean kokouksesta julkaistun muistion mukaan komitean jäsenten kanta rahapolitiikan kiristämiseksi osoittautui markkinoiden odotuksia hieman jyrkemmäksi. Tämä voisi tarkoittaa ohjauskoron nostoa jo maaliskuussa heti arvopaperiostojen loputtua. Kokouksessa oli keskusteltu myös keskuspankin taseen pienentämisen aloittamisesta suhteellisen pian sen jälkeen, kun ohjauskorkojen nostot on aloitettu. Korkomarkkinoilla tämä tarkoitti joulun alla alkaneen pitkien markkinakorkojen nousun jatkumista. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 26.1.2022.

Mainio osakevuosi 2021 sai vahvan päätöksen joulukuussa, vaikka kiristyvä keskuspankkipolitiikka ja koronavirus muunnos haastoivat osakesijoittajien riskinottohalukkuutta. Viimeiset kolme vuotta ovat tarjonneet mainioita tuottoja osakesijoittajille. OMX Helsinki indeksi on tahkonnut yli kaksinumeroisia tuottoja. Sama meno on toistunut Atlantin toisella puolella, jossa taalasijoittaja on saanut nauttia yli 25 % vuotuisista tuotoista. Vuonna 2022 vauhti tuskin kiihtyy, mutta markkinanäkymät ovat melko hyvät. Meidän päävaihtoehdossamme osakemarkkinatuotot tulevat asettumaan 7 ja 9 prosentin välille.

Yritysten tuloskasvu on jälleen tärkein ajuri, kun tavoitellaan positiivisia tuottoja vuodelle 2022. Edellytykset hyvälle tuloskasvulle näyttävät lupaavilta. Ekonomistit arvioivat vuoden 2022 talouskasvun asettuvan hieman alle viiden prosentin, mikä antaa hyvää tukea yritysten tuloskasvulle. Seuraavissa tuloskausissa uskomme hyvän vauhdin pysyvän ennallaan, vaikka kiristynyt pandemia pitää palvelualoja kuristusotteessa. Tuotantoketjujen ongelmat tulevat vielä olemaan otsikoissa, mutta uskomme, että näemme käänteen parempaan. Yritysten marginaalien kehitys on markkinan suurennuslasin alla ja onnistutaanko edelleen siirtämään kohonneet kustannukset loppuasiakkaille.

Toinen suuri kysymysmerkki osakemarkkinoiden kehityksen kannalta on, miten keskuspankkien rahanpolitiikan muutos vaikuttaa yleiseen riskinottohalukkuuteen. Rahapolitiikan normalisointi ja korkojen nousu aiheuttavat painetta osakemarkkinoiden historiallisesti korkeille arvostuskertoimille. Inflaatioympäristö pysynee maltillisena ja pahimmat paineet helpottunevat, mikäli toimintaketjujen ongelmat saadaan ratkaistua. Markkinat tulevat kestämään pienen notkahduksen arvostuskertoimissa, koska tuloskasvun odotetaan olevan 8-10 % luokkaa.

Suurempien markkinaliikkeiden ennustaminen on jo jossain määrin vallitseva näkemys sijoittajien keskuudessa. Heilahtelujen arvioidaan ajoittuvan vuoden toiselle puoliskolle eli siihen, kun FED:in koronnostojen odotetaan alkavan. Viime vuosina osakeostojen lisääminen markkinanotkahdusten aikana on toiminut hyvin ja emme näe varsinaista syytä, miksei sama voisi jatkua. Markkinaheilahtelujen kesto lienee kuitenkin pidempi, koska likviditeetti vähenee asteittain rahoitusmarkkinoilta. Mikäli pandemiatilanne paranee, WHO:n arvioiden mukaan toisella vuosipuoliskolla, niin koronasta kärsineet toimialat saavat tukea kuluttajilta, joiden säästämisaste on korkea, kun he purkavat patoutunutta kulutustarvetta. Tämä tasannee markkinakehitystä toimialojen välillä. Tuottojen metsästys jatkuu ja uskomme, että osakkeet tarjoavat suhteellisen hyvät tuotot ympäristössä, jossa inflaatio on maltillisesti koholla. Vahva tuloskausi ja markkinoiden hyvä likviditeettitilanne tukenee osaketuottoja vuoden alkupuolella – siksi pidämme osakkeet lievässä ylipainossa omaisuuslajiallokaatioissa.

Anders Pelli, osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoilla vuosi 2021 oli haastava, kun valtionlainat ja hyvän luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainat tuottivat negatiivisesti, kuten myös kehittyvät korkomarkkinat kokonaisuutena. Ainoastaan High Yield -yrityslainat pärjäsivät mainiosti. Korkoja puski ylöspäin inflaation nousu markkinateemaksi vuoden loppua kohden. Se nähtiin pitkään ohimenevänä, kunnes syksyn aikana muutamat pienemmät keskuspankit alkoivat huolestua siitä ja käänsivät rahapolitiikkaa kireämpään suuntaan. Suuri muutos tapahtui marraskuun lopussa, kun Fed totesi ensi kertaa, ettei inflaatio välttämättä ole niin väliaikaista kuin luultiin. Rahapolitiikan suunnanmuutoksen luultiin antavan selvän suunnan pitkille koroille, mutta pandemian uudet aallot sekoittivat markkinoita ja koroissa nähtiinkin epäloogiselta tuntuneita laskuralleja useampaan kertaan.

Joulukuun puolivälin tienoilla pitkät korot kääntyivät nousuun, kun suurimmat keskuspankit kertoivat rahapolitiikan suunnan muutoksesta. Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi aloittavansa osto-ohjelmiensa alas ajon. Näillä näkymin EKP:n ostot vähenevät selvästi vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021 ja mikäli inflaatiokehitys ei lähiaikoina romahda takaisin viime vuosikymmenen kaltaiseksi, saatamme vuoden kuluttua lähestyä jo keskuspankin talletuskoron nostoja, mikä todennäköisesti suuntaisi jopa Euribor-korot ylöspäin. Nämä muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta nyt suunta näyttää kääntyneen kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Pitkien korkojen osalta se tarkoittaa selvää nousua ja positiivinen taso Saksan 10 vuoden korossa on hyvinkin mahdollinen jo lähikuukausina.

Mikko Rantanen, korkosalkunhoitaja

Pidimme osakkeiden lievän ylipainon ennallaan joulukuussa. Sijoitusmarkkinoiden hyvä likviditeetti ja vaihtoehtojen vähäisyys ajavat osakemarkkinoita edelleen ylös negatiivisten uutisten puuttuessa. Sijoitussalkun korkoriski on edelleen alipainossa, yrityslainojen ylipainotus on ennallaan ja luottoriskinäkemys on neutraali. Osakesijoitusten sisällä Pohjois-Amerikkalaiset ja Aasia-Tyynimeri -alueen osakkeet ovat maltillisessa ylipainossa. Kaikki muut osakesijoitusluokat ovat neutraalipainossa.

Lyhyen aikavälin talousmomentum on ollut odotettua vahvempaa, mutta pandemiatilanteen kärjistyminen voi johtaa uusiin mahdollisiin talouskehitystä hidastaviin rajoituksiin. Kynnys uusille tukiohjelmille näyttää kuitenkin aiempaa korkeammalta ja markkinat suhtautuvat vallitsevaan tilanteeseen toistaiseksi levollisesti. Tuotanto- ja logistiikkaongelmat jatkuvat, mutta joitakin pieniä viitteitä tilanteen parantumisesta on olemassa. Kiinassa viestintä on muuttumassa elvyttävämmäksi ja viime aikoina merkit taloudellisista elvytystoimista ovat lisääntyneet. Ongelmiin joutuneen tärkeän kiinteistösektorin kohtalo ja sen johdannaisvaikutukset ovat edelleen auki. Kiinan elvytys on yleensä tukenut globaalia talouskehitystä ja markkinoita.

Viime aikoina julkistetuista ennätyskorkeista inflaatioluvuista huolimatta inflaatio-odotusten nousu on tasoittumassa. Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit ovat aloittaneet rahapolitiikkansa normalisoimisen ilmoittamalla kuukausittaisten arvopaperiostojen loppumisesta ensi vuoden alun aikana.

Näkemyksemme korkosijoituksista ei ole muuttunut. Pitkiin markkinakorkoihin kohdistuu nousupaineita, joten pidämme valtionlainasijoitukset edelleen alipainossa. Suosimme matalamman ja korkeamman luottoluokituksen yrityslainoja sekä kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainoja.

Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Joulukuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Joulukuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Aasia

”Säästöpankki Aasia -rahaston sijoitukset kohdistuvat Aasian kasvaville markkinoille. Aasia hyötyy monista rakenteellisista kasvuajureista, kuten esimerkiksi keskiluokkaistuminen ja urbanisoituminen. Nämä luovat houkuttelevia mahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.”

Lue lisää.