Vuosi 2023 on alkanut taloudellisesti haastavassa ympäristössä. Globaali talouskasvu on hidastunut, ohjauskorkoja on nostettu ja inflaatio on yhä korkealla ympäri maailman. IMF:n tuoreen arvion mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu kuluvana vuonna 2,9 %:iin.

Vaikka kasvu on hidastumassa, vaikuttaa kuitenkin siltä, että syksyn pahimmat pelot eivät ole toteutumassa. Talvi on ollut leuto ja pelättyjä sähkökatkoja tai tuotannon lopettamisia energiapulan vuoksi ei olla nähty. Etenkin Euroopassa julkaistu talousdata on ollut jo monta kuukautta odotuksia parempaa. ”Taantuma on peruttu” -kirjoittelu lehdissä on lisääntynyt. Vaikka kriisiskenaariot eivät olekaan toteutumassa, on talouskehitys silti Euroopassa parhaimmillaankin vaisua.

USA:ssa puolestaan koronnostot alkavat hiljalleen näkyä talouden aktiviteetissa ja julkaistu talousdata on viime aikoina ollut odotuksia heikompaa. USA:n talouskasvu on hidastumassa selvästi alkuvuoden aikana. Taantuman uhka on todellinen myös USA:ssa.

Kiinassa sen sijaan talouden näkymät kirkastuivat selvästi sen jälkeen, kun koronan sulkutoimista luovuttiin viime vuoden lopulla. Taloudessa on paljon patoutunutta kysyntää, joka nyt hiljalleen alkaa purkautua. Tästä hyötyy myös Euroopan matkailuala.

Inflaatio säilyy isona talousteemana myös vuonna 2023. Viime vuonna inflaatio nousi globaalisti lukemiin, joita ei olla nähty vuosikymmeniin. Yleinen odotus on, että kuluvan vuoden aikana inflaatio maltillistuu. Tästä on nähty jo selviä merkkejä, etenkin USA:ssa.

Inflaation maltillistuessa myös koronnostojen päättyminen alkaa siintää näköpiirissä. Helmikuun alussa niin USA:n kuin Euroopan keskuspankit nostivat jälleen ohjauskorkojaan, ja viestivät, että korkoja nostetaan vielä jatkossakin. Lähikuukausina koronnostot todennäköisesti jatkuvat, mutta voi hyvinkin olla, että nostot tulevat päätökseensä tämän vuoden aikana. Suurin nousu myös markkinakoroissa lienee siis nähty.

Suomen talous on Säästöpankin näkemyksen mukaan jo ajautunut taantumaan. Talouden lievä supistuminen alkoi jo viime vuonna ja näkemyksemme mukaan jatkuu myös alkuvuonna 2023. Vuoden jälkipuoliskolla päästään taas kasvuun kiinni. Taantuma jäänee siis onneksi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Etenkin kuluttajien ahdinko alkaa helpottaa vuoden edetessä, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset tuovat helpotusta ostovoiman supistumiseen. Yritysten tuloskunto on heikentymässä, mutta mitään dramaattista pudotusta tuskin nähdään. Kokonaisuutena odotamme kuitenkin talouskasvun jäävän 0,7 % miinukselle vuonna 2023.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma -indeksi nousi tammikuussa +5,3 %.

Maltillistuva inflaatio, odotettua paremmat talousluvut sekä Kiinan avautuminen ovat lisänneet sijoittajien optimismia ja sen myötä riskinottohalukkuutta.

Vuoden viimeisen vuosineljänneksen tulosraportointikausi on alkanut hyvin. Raportoidut tulokset ovat pitkälti odotusten mukaiset ja yritysjohdon ohjeistukset varovaisen optimistiset.

Teollisuuden uusien tilausten kasvu on hidastunut, mutta aktiviteetti on edelleen pysynyt hyvällä tasolla. Heikkoutta on kuitenkin havaittavissa rakentamisessa ja puolijohdekapasiteetin investoinneissa. Kuluttajatuoteyhtiöissä kysyntä on edelleen heikentynyt kuluttajan ostovoiman heikentyessä ja jälleenmyyjien pienentäessä varastoja. Pankkien tulokset, eteenkin Euroopassa ovat olleet hyviä korkojen noustessa ja luottotappiovarausten pysyessä toistaiseksi alhaisina.

Vallitsevasta optimismista huolimatta talouden kehitystä ennakoivat mittarit osoittavat edelleen kohti taantumaa, tosin viimeaikainen kehitys, vältetty energiakriisi Euroopassa ja Kiinan avautuminen vaikuttavat siihen, että taantuma voi jäädä aikaisempia odotuksia lievemmäksi.

Positiivisesta markkinatunnelmasta huolimatta näkemyksemme osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksestä on edelleen varovainen. Arvioimme, että tulosennusteissa on edelleen laskuvaraa. Kysynnän hidastuessa hinnoitteluvoima heikkenee ja ennätyskorkeat tulosmarginaalit murenevat. Rahapolitiikan osalta sijoittajien näkemykset eroavat huomattavasti keskuspankkiirien näkemyksistä mikä avaa mahdollisuuden pettymyksille. Markkinatunnelman ylläpitäminen vaatinee myös positiivisen uutisvirran jatkumisen.

Johan Hamström
Osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoilla vuoden alku oli erittäin vahva, kun pitkät korot laskivat selvästi tammikuussa. Korkojen laskun taustalla olivat jälleen kasvaneet odotukset rahapolitiikan kiristyssyklin lopun lähestymisestä. Siitä saatiin esimakua heti helmikuun alussa, kun sekä Yhdysvaltain Fed, Euroopan keskuspankki EKP ja Englannin keskuspankki BoE kokoustivat lähes samanaikaisesti.

Yhdysvaltain Fed näytti ensimmäisenä suunnan markkinoille ja viesti oli, että inflaatio on vähitellen kääntymässä alaspäin, ja koronnostot pienenevät ja loppuvat pian kokonaan. EKP yritti pyristellä vastaan puhumalla sekavasti kovia ja nostamalla talletuskorkoa puolella prosentilla. EKP:n talletuskorko on nyt 2,5 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä korkeampi taso kuin reilu puoli vuotta sitten.

Korkojen nostotahti on historiallisen nopea ja nousseen korkotason vaikutukset alkavat näkyä vähitellen. Rahapolitiikka vaikuttaa viiveellä ja EKP:n maaliskuulle lupailema koronnosto voi vielä pienentyä tai jopa peruuntua, kun talous alkaa hidastumaan. Näin ollen myös huippu Euribor-koroissa on käsillä ja pitkien korkojen huippu nähtiin jo mahdollisesti viime vuonna, joten suunta isossa kuvassa alkaa kääntymään alaspäin.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja

Valitsemme ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista: Säästöpankki Pitkäkorkon sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Eurovaltioiden joukkovelkakirjalainoista on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen taas mielenkiintoinen sijoituskohde. Nuo jvk-lainat eli bondit ovat pitkän koron sijoituksia, joiden arvo muuttuu markkinakorkojen mukaan käänteisesti, eli korkojen noustessa nykyisten sijoitusten arvo laskee. Tästä ilmiöstä näimme karmaisevan esimerkin viime vuonna pitkien korkojen noustua negatiivisen puolelta yli 3 prosentin tasolle eurovaltioiden keskimääräistä korkoa tarkasteltaessa.

Eurovaltioiden bondit olivat pitkään tylsä tai jopa luotaantyöntävä kohde sijoitettavalle varallisuudelle, kun Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti epätavanomaisen kevyttä rahapolitiikkaa painamalla pitkiä korkoja alaspäin massiivisilla osto-ohjelmillaan. Se onnistui painamaan ne niin alhaisiksi, että ajoittain liikuttiin pitkiäkin aikoja negatiivisten korkojen parissa. Mm. Saksan korot olivat kevään 2019 ja tammikuun 2022 välillä lähes poikkeuksetta miinusmerkkisiä pl. aivan pisimmät korot, kuten 30-vuotinen.

Edellä mainitun matalina pitkän koron sijoituksista puuttui kaksi olennaista tekijää, jotka tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen. Ensimmäinen on tietysti puuttunut juokseva korko, jota ei käytännössä ollut. Toinen tekijä oli lähes olematon vara liikkua koroissa alaspäin. Korkojen laskiessa, nykyisten korkosijoitusten arvo nousee ja näin tapahtuu yleensä markkinoiden panikoidessa asiasta tai toisesta. Eli suurempiriskisten omaisuusluokkien laskiessa on pitkän koron sijoituksilla ollut tapana nousta korkojen laskun myötä. Tällöin ne tasapainottavat sijoittajan salkkua, toimien ikään kuin salkkuvakuutuksena laskemalla salkun kokonaisriskiä.

Nyt Eurovaltioiden bondien keskikorko on n. 2,8 % ja taantuman iskiessä laskuvaraa on, joten molemmat ehdot omaisuusluokan ”sijoituskelpoisuudelle” täyttyvät.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja