Sijoitusmarkkinat ovat kohdanneet vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana monia haasteita, vaikka pandemian hellittäminen on mahdollistanut rajoitteiden purkamisen ja talouksien avautumisen. Ennätyskorkeille tasoille noussut inflaatio on nostanut markkinakorkoja ja saanut keskuspankit aloittamaan rahapolitiikkansa kiristämisen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvatti epävarmuutta entisestään. Markkinoiden ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen joutuu tässä ympäristössä koetukselle.

Osakemarkkinoille vuoden alku on ollut vaikea osakekurssien ennakoidessa keskuspankkien kiristyvää rahapolitiikkaa. Markkinoiden ahdinkoa kasvatti Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena Venäjälle asetetut ja koko ajan laajentuneet pakotteet. Osakkeiden laaja-alainen kurssilasku jatkui maaliskuun alkupuolelle tultaessa, mutta sen jälkeen markkinat ovat palautuneet sotaa edeltäville tasoille, kun osin ylimyytyjä osakkeita on ostettu takaisin. Koko ensimmäisen vuosineljänneksen osalta kaikkien osakemarkkinoiden tuotto jäi kuitenkin negatiiviseksi.

Ennätyskorkealle kohonnut inflaatio on nostanut markkinakorkoja. Osakemarkkinat ovat joiltain osin hyötyneet tästä korkomarkkinoiden ahdingosta. Korkean inflaation, nousevien markkinakorkojen ja keskuspankkien kiristyvän rahapolitiikan seurauksena korkomarkkinoilla ei ole juurikaan hyviä sijoituskohteita tarjolla. Vaihtoehtojen puute on ohjannut osan sijoitusrahasta osakemarkkinoille. Lisäksi osakkeita pidetään ainakin osittain hyvänä suojana nousevaa inflaatiota vastaan.

Korkomarkkinoiden rauhoittuessa yritysten tuloskasvun merkitys osakkeiden kurssikehitykselle kasvaa. Ennen Venäjän hyökkäystä euroalueen talous kasvoi maltillisesti ja pandemian jälkeinen talouksien avautuminen on ollut yrityksille suotuisaa. Sodan seurauksena tilanne on yritysten tulosnäkymien osalta muuttunut. Nopeasti kohonneet hinnat vähentävät kulutusta, heikentävät sekä kuluttajien että yritysten luottamusta ja vähentävät investointeja. Tässä toimintaympäristössä yritysten kannattavuus on koetuksella, vaikka osan kohonneista kustannuksista yritykset pyrkivätkin siirtämään asiakkaiden maksettavaksi.

Korkosijoituksillekin maaliskuu ja vuoden ensimmäinen neljännes olivat haastavia. Historiallisen korkeille tasoille nousseiden inflaatiolukujen ja keskuspankkien kiristyvän rahapolitiikan seurauksena pitkät markkinakorot ovat olleet nousussa, mikä on näkynyt paljon korkoriskiä sisältävien sijoitusten negatiivisina tuottoina. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pahentaa tilannetta. Se hidastaa pandemian jälkeistä toimitus- ja tuotantoketjuongelmista palautumista, kasvattaa inflaatiota entisestään ja lisää markkinoiden epävarmuutta. Sodan jatkuessa inflaatiossa on vielä toistaiseksi paineita ylöspäin. Pidemmällä aikavälillä inflaatiovauhdin odotetaan tasaantuvan keskuspankkien kiristäessä rahapolitiikkaansa.

Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka on nostanut keskusteluihin politiikkavirheen mahdollisuuden liiallisen kiristämisen muodossa. Yhdysvaltojen tuottokäyrä on tasaantunut voimakkaasti muutaman viime kuukauden aikana ja myös hetkellisesti käynyt negatiivisena eli kymmenen vuoden markkinakorko on ollut matalampi kuin kahden vuoden markkinakorko. Kahden vuoden korkotaso heijastaa markkinoiden odotuksia keskuspankin ohjauskoron nostoista, kun taas kymmenen vuoden alentunut korkotaso ennakoi kiristyvän rahapolitiikan aiheuttavan pidemmällä aikavälillä taantuman. Perinteisesti laskevan tuottokäyrän on katsottu ennakoivan taantumaa ehkä noin kahden vuoden päästä. Käykö näin jää nähtäväksi. Osakesijoittajan ei välttämättä tarvitse heti huolestua, jos historiaan on uskominen. Osakekurssit ovat nousseet vielä jonkin aikaa tuottokäyrän käännyttyä laskevaksi.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous näyttäisi selvinneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toistaiseksi pienillä vaurioilla Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen aiheuttamasta raaka-aineiden hintojen noususta ja epävarmuuden kasvusta. Euroalueen talous kasvun odotetaan laskevan hieman viime vuoden viimeisen neljänneksen vauhdista, jolloin kasvua oli edellisestä neljänneksestä 0,3 %. Jatkossa talouskasvu voi hidastua entisestään, kun nopeasti kohonneiden hintojen odotetaan vähentävän kulutusta, heikentävän sekä kuluttajien että yritysten luottamusta ja vähentävän investointeja.

Riskit talouskasvulle eivät rajoitu pelkästään hintojen nousuun. Myös muilla tekijöillä on kasvunäkymiin vaikutusta. Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) on ennätyskorkean inflaation seurauksena myös kiristämässä rahapolitiikkaansa. Haastavassa operaatiossa on riskinä liiallinen kiristäminen, jonka seurauksena mahdollisella talouskasvun kääntymisellä laskuun voi olla laajempiakin vaikutuksia myös euroalueelle.

Ukrainan tilanne näkyi teollisuuden ostopäällikköindeksissä. Indeksi laski maaliskuussa (maaliskuu 56,5, helmikuu 58,2), sektorin kärsiessä kohonneista raaka-aineiden ja energian hinnoista. Palvelu-sektori sen sijaan selvisi toistaiseksi hieman paremmin ostopäällikköindeksin noustessa aavistuksen helmikuusta (maaliskuu 55,6, helmikuu 55,5). Sektorin näkymät olivat olleet ennen Venäjän hyökkäystä selkeästi positiiviset pandemian aikaisten rajoitteiden poistuessa ja epävarmuuden vähetessä. Euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi laski helmikuusta (maaliskuu 54,9, helmikuu 55,5). Laskua voidaan pitää kuitenkin nykyisessä tilanteessa maltillisena.

Euroalueen inflaatio nousi maaliskuussa jälleen historiallisen korkeille tasoille ja oli selkeästi odotuksia korkeampi (maaliskuu 7,5 %, helmikuu 5,8 %). Helmikuun tavoin inflaation nousu oli laaja-alaista, mutta suurinta nousu oli energian hinnassa. Joidenkin eurovaltioiden tekemät toimenpiteet energiahintojen laskemiseksi voivat alentaa kokonaisinflaatiota huhtikuun osalta. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jatkuessa energian ja raaka-aineiden hinnoissa on edelleen nousupaineita. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi myös (maaliskuu 3,0 %, helmikuu 2,7 %).

Euroopan keskuspankki (EKP) yllätti markkinat maaliskuun kokouksessaan ilmoittamalla odotuksia nopeammasta tahdista kevyen rahapolitiikan alas ajamiseksi. Kuukausittaisten arvopaperiostojen määrää pienennetään siten, että huhtikuussa ostot ovat 40 miljardia euroa, toukokuussa 30 miljardia ja kesäkuussa 20 miljardia euroa. Aikaisemmin kukin näistä ostomääristä olisi ollut voimassa kalenterineljänneksen. Ohjauskoron noston aikataulun osalta pankki kuitenkin antoi itsellensä hieman joustoa. Aikaisemmin ensimmäinen nosto olisi tapahtunut piakkoin kuukausittaisten arvo-paperiostojen loppumisen jälkeen. Uuden muotoilun mukaan nosto voi tapahtua jonkin aikaa ostojen loppumisen jälkeen.

EKP näyttäisi painottavan inflaation hillitsemistä talouskasvun kustannuksella. Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi seurannaisvaikutuksineen lisäksi hidastaa euroalueen kasvuvauhtia kuluvan vuoden loppua kohden. Pankilla olisi silloin uuden rahapoliittisen ohjauksen perusteella mahdollisuus siirtää ensimmäinen ohjauskoron nosto ensi vuoden puolelle. Maaliskuun korkeiden inflaatiolukujen jälkeen markkinoilla odotetaan kuitenkin, että pankki nostaisi korkoa jo kuluvan vuoden lopulla. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 14.04.2022.

Yhdysvaltojen talous näyttäisi kasvaneen maaliskuussa kohtuullisella tasolla kohonneesta inflaatiosta ja heikentyneestä kuluttajien luottamuksesta huolimatta. Pandemiaa edeltänyttä aikaa lähentelevä vahvan työllisyystilanteen ja kotitalouksien hyvän taloudellisen tilanteen pitäisi kuitenkin tukea kulutuskysyntää. Riskit suhteellisen vakaille näkymille tulevat sisäisesti keskuspankin rahapolitiikan kiristystoimenpiteiden kautta ja ulkoisesti Venäjän hyökkäyksen inflatorisilla vaikutuksilla.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski maaliskuussa vastoin odotuksia (maaliskuu 57,1, helmikuu 58,6). Indeksiä laskivat uusien tilauksien väheneminen ja tuotannon lasku. Sen sijaan aikaisemmin ongelmallinen työllisyystilanne näyttäisi helpottuneen. Samoin toimitus- ja tarjontaketjuihin liittyvät ongelmat näyttivät helmikuun tavoin edelleen hieman vähentyneen.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (ISM) puolestaan nousi maaliskuussa uusien tilauksien ja kasvaneen aktiviteetin johdolla katkaisten kolmen kuukauden laskuputken (maaliskuu 58,3, helmikuu 56,5). Sektorin kasvu oli laaja-alaista myös muiden toimialojen kasvaessa. Tuotantoketjuongelmat, kohonnut inflaatio ja kasvanut epävarmuus heikensivät sektorin näkymiä.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys oli maaliskuussa 431 000, joka oli hieman alle odotusten. Samalla myös helmi- ja tammikuun lukuja tarkistettiin ylöspäin. Työllisuustilanne on Yhdys-valloissa erittäin vahva. Työttömyysaste laski helmikuusta (maaliskuu 3,6 %, helmikuu 3,8 %) työvoiman osallistumisasteen hienoisesti noustessa (maaliskuu 62,4, helmikuu 62,3 %). Koronatartuntojen vähetessä palvelusektori avautunut. Positiivista oli myös autoteollisuuden työpaikkojen kasvu, mikä voi merkitä puolijohteiden saatavuuden paranemista. Vahva työllisyystilanne näkyi myös keskituntiansioissa, jotka nousivat 5,6 % vuositasolla.

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea nosti ohjauskoron vaihteluväliä odotetusti 0,25 %-yksikköä maaliskuun kokouksessaan. Ohjauskoron vaihteluväli on nyt 0,25 % - 0,50 %. Komitea myös ennakoi ohjauskoron nousevan tulevissa kokouksissa, joita tänä vuonna on vielä kuusi kappaletta. Vuodelle 2023 mahdollisia nostoja tulisi vielä muutama. Pankin taseen alasajo tulee myös ajankohtaiseksi. Sen aloituksesta ja alasajon tahdista ilmoitetaan todennäköisesti seuraavassa toukokuussa pidettävässä kokouksessa.

Maaliskuun kokouksesta annetussa lausunnossaan komitea tiedostaa inflaation olevan korkealla tasolla ja inflaatiopaineiden olevan laaja-alaisia. Työllisyystilanteen odotetaan pysyvän vahvana. Yksityisen kulutuksen inflaatiota (Personal Consumption Expenditure, PCE), joka on keskuspankin suosima inflaatiomittari, päivitettiin kuluvalle vuodelle selkeästi ylöspäin. Sen odotetaan kuitenkin laskevan ensi vuonna, mutta jäävän aikaisemmin ennakoitua korkeammalle tasolle.

Pankin kommunikointi rahapolitiikan kiristyksen osalta oli voimakkaampaa kuin markkinat odottivat. Näyttäisi siltä, että inflaation saaminen kuriin on pankilla etusijalla. Kiristyvän rahapolitiikan ja myös Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ja muiden mahdollisten riskitekijöiden negatiiviset vaikutukset kasvunäkymiin ovat toistaiseksi taka-alalla.

Viimeaikaiset ennätystasoja tehneet inflaatioluvut ovat olleet selkeästi pankin inflaatiotavoitteen ylläpuolella samalla, kun työllisyyskehitys on ollut vahvaa. Markkinoilla on kuultu näkemyksiä, että ohjauskoron nostojen täytyisi olla etupainotteisia. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 4.5.2022.

Maaliskuun alussa sijoittajien epävarmuus oli hyvin suurta. Euroopassa pelkokerroin nousi historiallisen korkealle tasolle ja samalla markkinahinnoittelu oli sangen negatiivinen. Pahimpien epävarmuustekijöiden hälvetessä markkinat lähtivät melko ripeään nousuun alkupäivien voimakkaiden laskupäivien jälkeen. Euroopan osakemarkkinat nousivat 0,8 % kuukauden aikana. Amerikkalaiset osakkeet tuottivat lähes 4 prosenttia. Kehittyvien markkinoiden osakkeiden tuotto oli -2 prosenttia. Negatiivisen kehitykseen vaikutti Kiinan koronasulut ja kiinalaisten teknologiayritysten sääntelyuhka USA:n pääomamarkkinoiden suhteen.

Maailman talouden vahva vauhti hidastunee sodan myötä. WTO arvioi maailmantalouden kasvavan 2,5 prosentilla, kun aikaisempi arvio oli 4,7 prosenttia. Kriisi on nostanut useiden hyödykkeiden hintoja. Nousset hinnat tuotantopanoksissa luovat painetta yritysten kannattavuuteen. Osalle Euroopan teollisuudelle, joka on hyötynyt suhteellisen halvasta energian hinnasta, kriisin vaikutukset ja energian hinnan nousu voivat luoda suuriakin kustannuspaineita. Epävarmuus kaasutoimitusten suhteen on tekijä, joka voi leikata liikevaihtoa Euroopan energiaintensiivisissä toimialoissa. Koronasulut Kiinan suurkaupungeissa lisäävät myös häiriöitä tuotantoketjuissa, jotka ovat olleet hankalia jo pidemmän aikaa. Inflaatiopaineet tulevat lyhyellä tähtäimellä jatkumaan, mutta osakemarkkinat ottivat positiivisesti vastaan Amerikan koronnoston. Yksi tulkinta on, että vahva keskuspankin reaktio inflaation suitsemiseen estää pidemmän inflaatiokierteen, jolla olisi negatiivisia vaikutuksia talouskasvuun. Vahva työmarkkinatilanne Yhdysvalloissa ja kuluttajien hyvä taloduellinen asema ovat markkinoita tukevia positiivisia tekijöitä valitsevassa negatiivisessa uutisvirrassa.

Maaliskuun aikana lisäsimme osakepainoa kahteen otteeseen, koska markkina hinnoitteli hetkellisesti hyvin negatiivisia kehityspolkuja. Kuukauden aikana markkina palautui vahvasti, kun epävarmuustekijät pienentyivät. Markkinoiden sisällä ylipainotimme Eurooppaa. Markkinaheilunta tulee olemaan koholla kiristyneen geopoliittisen tilanteen takia ja yksittäisissä osakkeissa tullaan luultavasti näkemään suuria liikkeitä, kun ensimmäisen kvartaalin tuloskausi lähtee liikkeelle.

Anders Pelli, osakesalkunhoitaja

Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli dramaattinen ja volatiliteettiä markkinoilla riitti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, siitä seurannut edelleen kiihtyvä inflaatio, Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostosyklin alkaminen sekä maan korkokäyrän tasaantuminen olivat Q1:sen teemoja. Maaliskuussa korkomarkkina oli edelleen tahmea, kun valtionlainojen johdolla lähes kaikki korkoluokat olivat laskussa. Pitkät korot nousivat selvästi maaliskuussa, kun markkinoiden huoli sodasta hellitti hieman ja inflaatio nousi takaisin ykkösteemaksi. Inflaatio on yllättänyt Euroopan keskuspankin (EKP) jo pitkään voimakkuudellaan, minkä seurauksena markkinat odottavat keskuspankilta yllättävän rajua rahapolitiikan kiristystä. Uskomme kyseessä olevan pikemminkin rahapolitiikan normalisointi. Yhdysvalloissa sen sijaan keskuspankki lupailee todella reipasta koronnostosykliä saadakseen inflaation haltuun ja siellä rahapolitiikkaa päästäänkin kiristämään selvästi.

Kehittyvillä korkomarkkinoilla paikallisissa valuutoissa noteeratut kehittyvien markkinoiden valtionlainat tuottivat kuukauden aikana -1,54 % ja Yhdysvaltain dollarissa noteeratut valtionlainat 0,10 %. Yhdysvaltain dollarissa noteeratut kehittyvien markkinoiden yrityslainat tuottivat vastaavasti -1,14 %. Euro heikentyi kuukauden aikana 1,08 % Yhdysvaltain dollaria vastaan ja Yhdysvaltain 10 vuoden korko nousi 50 korkopistettä 2,35 % tasolle. Korkojen ja riskilisien nousun myötä tuottotasot Yhdysvaltain dollarissa noteeratuissa lainoissa ovat jo 6 % tuntumassa, joka näyttää hyvin houkuttelevalta.

Yrityslainojen riskipreemiot laskivat melko selvästi kuukauden aikana. Reipas lasku riskipreemioissa piti markkinatuoton High Yield -lainoissa positiivisena, vaikka markkinakoroissa nähtiin voimakasta liikettä ylöspäin. Sen sijaan Investment Grade -yrityslainat laskivat pitkien korkojen nousun painamina. Alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla emissiomarkkina avautui ja liikkeeseenlaskuja oli runsaasti kuukauden aikana. Maaliskuussa laskettiin liikkeelle jopa €74 miljardin edestä uusia lainoja ja enemmän tammikuuhun verrattuna. HY-markkinoilla sen sijaan emissiomarkkina oli vielä hiljaisempi, ainoastaan muutama uusi emissio laskettiin liikkeelle HY-luokan laadukkaammasta päästä.

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Nostimme osakkeiden painoa salkussa maaliskuussa kahteen otteeseen. Olimme aikaisemmin helmikuussa laskeneet osakepainon neutraaliin odottaessamme keskuspankkien kiristyvän rahapolitiikan kasvattavan markkinaepävarmuutta. Helmikuun lopulla yllätyksenä tullut Venäjän hyökkäys Ukrainaan laski osakekursseja voimakkaasti maaliskuun alkupuolelle tultaessa. Tässä vaiheessa katsoimme, että mielestämme ylimitoitettu kurssilasku tarjosi hyvän mahdollisuuden lisätä maltillisesti osakepainoa. Maaliskuun puolivälissä kasvatimme osakkeiden painoa lisää.

Tiedostamme, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa markkinaepävarmuutta ja lisää jo pandemiasta aiheutuneita tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöitä. Saatavuusongelmien lisäksi tällä on selkeä inflatorinen vaikutus. Odotamme myös talous- ja tuloskehityksen hidastuvan lähikuukausien aikana.

Näistä negatiivisista vaikutuksista huolimatta arvioimme, että markkinat tulevat kehittymään positiivisesti. Markkinahinnoittelu pitää jo sisällään merkittäviä epävarmuustekijöitä, joiden uskomme pienentyvän ja näin ollen nostavan osakemarkkinoita.

Osakeallokaatiossa kasvatamme edelleen Euroopan ylipainoa. Näemme, että epävarmuuden pienentyessä markkinat, jotka ovat laskeneet eniten, myös toipuvat voimakkaammin. Tästä syystä kohdennamme Euroopan painon noston Pohjoismaihin. Pohjoismaat on houkuttelevasti hinnoiteltu ja hyvin hajautettu markkina-alue, jolla on hyvät kasvunäkymät. Osakesijoituksissa kaikki muut alueet ovat neutraalipainossa.

Osakepainon kasvattaminen rahoitetaan pienentämällä hieman paremman luottoluokituksen yrityslainojen ylipainoa salkussa. Valtionlainojen jälkeen ne ovat kaikkein alttiimpia korkoriskille. Li-säksi EKP:n tukiostojen päättyminen voi olla niille mahdollinen haaste.

Yrityslainoille maksettavat tuottolisät ovat nousseet alkuvuonna ja toteutuneet tuotot ovat olleet negatiivisia. Markkinaepävarmuus on hieman pienentynyt ja tuottopotentiaali on nyt kuitenkin selvästi loppuvuoden tilannetta parempi, joten nostamme luottoriskinäkemyksemme neutraalista lievään ylipainoon.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Maaliskuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Maaliskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Eurooppa

”Säästöpankki Eurooppa sijoittaa nimensä mukaan Eurooppaan listattuihin yrityksiin. Eurooppaa mielletään velkaantuneena, taantuvana aneemisen kasvun maanosana, jossa väestö vanhenee ja sääntely vaikeuttaa liiketoimintaa. Tämä ehkä osittain kuvastaakin totuutta. Euroopan sisällä löytyy toki dynaamisia alueita (kaupunkeja), jotka ovat kilpailukykyisiä, houkuttelevat osaajia ja joista kumpuaa innovaatioita.”