OECD julkaisi marraskuussa tuoreen ennusteensa maailmantaloudelle. Se osaltaan vahvisti jo pitkään vallinneen näkemyksen, että maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. OECD arvioi maailman talouden kasvavan tänä vuonna 3,1 % ja ensi vuonna kasvun heikentyvän 2,2 %:iin. Tämä on jo selvästi pitkän ajan keskiarvokasvun alapuolella. Eri alueilla on omat haasteensa, mutta yhteisinä nimittäjinä korkea inflaatio, kuluttajien heikkenevä ostovoima ja nopeasti nousseet korot heikentävät kasvunäkymiä.
Ensi vuoden osalta inflaation odotetaan pysyvän globaalisti yhä tavoitetason (noin 2 %) yläpuolella, mutta maltillistuvan kuitenkin nykytasoiltaan. Inflaatiopaineissa on nähtävissä helpottamisen merkkejä, kuten raaka-aineiden hintojen lasku ja toimitusketjujen haasteiden helpottaminen. Toisaalta palkkainflaatio voi kiihtyä ja energiahintoihin liittyy paljon epävarmuuksia.
Jos inflaatiopaineet helpottavat, avaa se myös näkymän keskuspankkien koronnostojen päättymiselle. Vielä ei tässä tilanteessa olla, mutta ensi vuonna teema noussee entistä enemmän tapetille.
Kuten todettua, eri alueilla on omat taloudelliset haasteensa. USA:ssa maan keskuspankki Fed on jatkanut päättäväistä koronnostojen linjaansa ja nosti ohjauskorkonsa marraskuussa 4 %:iin. Korkotason nousu alkaa näkymään myös reaalitalouden puolella ja USA:n talouskasvun odotetaan painuvan lähelle nollaa ensi vuonna. Korkojen nousu näkyy jo voimakkaasti asuntomarkkinoilla, jossa kauppamäärät ovat romahtaneet ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen vahva.
Kiinassa korona heikentää edelleen talouden näkymiä. Kiina on jo pitkään pitänyt kiinni strategiastaan, jossa tartuntojen noustessa ryhdytään rajuihin sulkutoimiin. Koronarajoitukset ovat lisänneet ihmisten tyytymättömyyttä, ja viime aikoina Kiinassa on nähty mielenosoituksiakin. Pelkona on, että yhteiskuntarauha Kiinassa on uhattuna. Viimeisen kuukauden aikana Kiina on kuitenkin ottanut askelia löysemmän koronastrategian suuntaan. Marraskuun lopulla ilmoitettiin mm. iäkkäiden rokotusten lisäämisestä. Tämä luo toivoa siitä, että ensi vuonna talous voisi toimia vapaammin, mikä tarkoittaisi myös kasvun kiihtymistä. Talouden avaaminen tapahtuu todennäköisesti asteittain.
Euroopassa energiakriisi on muuta maailmaa akuutimpi ongelma, sillä Eurooppa on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta. Erityisesti euroalueen talouden veturina pitkään toiminut Saksa ja sen vahva teollisuussektori on haasteiden äärellä. Talven sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka pahaksi energiakriisi talven aikana eskaloituu. Maat ovat kuitenkin onnistuneet vähentämään sähkön ja kaasun kulutustaan ja kaasuvarastot on onnistuttu täyttämään odotettua paremmin, joten pahimmat pelot ovat helpottaneet. Tästä huolimatta euroalueen talouden odotetaan ajautuvan taantumaan. Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan koronnostojaan vielä tovin, mikä osaltaan heikentää kasvunäkymiä.
Muun maailman tavoin myös Suomessa talouskasvu on hidastumassa. Tuoreiden tilastojen mukaan talouskasvu kääntyi jo miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä BKT:n supistuessa 0,3 % edellisneljänneksestä. Säästöpankki ennustaa Suomen talouden ajautuvan taantumaan, joskin melko lievään sellaiseen. Kuluttajien luottamus on ennätyksellisen matalalla, joskin viimeiset tilastot kertovat laskun pysähtymisestä. Kuluttajien mielialoja painaa hintojen ja korkojen nousu. Joulukaupan näkymät ovat tässä ympäristössä vaisut. Toisaalta kotitalouksia tukee työmarkkinoiden hyvä tilanne sekä se, että monella on edelleen koronan aikana kertyneitä säästöjä. Myös yritysten luottamus on heikentynyt, mutta ei niin dramaattisesti kuin kuluttajien.
Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
